Mahdollisuus: 290000 luovaa opiskelijaa

Nopea kehitys tieteen ja teknologian alalla sekä tarve ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtimiseen edellyttää monien työelämätaitojen oppimista jo opiskeluaikana. Tämä vaikuttaa korkeakouluopetuksen sisältöihin. Opetus ei voi keskittyä pelkästään yksilön substanssiosaamiseen; sen on pikemminkin tuettava kollektiivista oppimista, luovuutta ja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa monitieteellisessä ympäristössä menettämättä kuitenkaan tietoon ja osaamiseen perustuvia juuriaan.

Tiedon lähteitä on tarjolla enemmän kuin koskaan ennen. Siksi opiskelijoiden kyky löytää, tulkita ja hyödyntää tietoa sekä innovoida uutta korostuvat. Mahdollisuudet kokeilla, tutustua uusiin teknologioihin ja yhdistää erilaisia taitoja voivat tarjota ikimuistoisia oppimiskokemuksia. Tätä varten korkeakouluihin pitää luoda kulttuuri, jossa samanaikaisesti pyritään hyviin tuloksiin, siedetään erilaisia ajattelutapoja ja otetaan myös epäonnistuminen mahdollisuutena oppia jotain uutta.

Korkeakoulujen opetuksessa on tavallista, että harjoitukset, tulokset ja ratkaisut tunnetaan etukäteen. Näin menetellen opettaja voi varmistaa opetuksen tuottamat tulokset. Tässä tavassa voi kuitenkin olla puutteena se, että harjoitustehtävät eivät käsittele käytännön elämän monimutkaisia ja avoimia ongelmia. Tuntemattomalle alueelle meneminen tarjoaa tehokkaan oppimisympäristön, jossa epäonnistuminen ja/tai onnistuminen tarjoavat mahdollisuuden oppia ja luoda uutta. Tasapaino tietojen kontrolloidun oppimisen ja aktiivisen, omaehtoisen tutkimisen välillä antaa opiskelijoille mahdollisuuden innovoida uutta.

Viime vuosina on keskusteltu paljon työelämätaidoista. Oppialojen sisällöllisen osaamisen lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisu- ja aloitekykyä, viestintä-, media- ja yhteistyötaitoja sekä tietotekniikan osaamista. Kriittinen ja analyyttinen ajattelu, luovuus ja innovointitaidot, etiikka, johtajuus ja halu elinikäiseen oppimiseen ovat myös työelämän vaatimuksina nykyisin.

Opiskelijan tehtävänä on oppia hänelle koulutuksen aikana opetettavia asioita. Näin ajatellen opiskelijoita voidaan pitää korkeakoulujen tarkasti määritellyn kehyksen kautta tuotettuna passiivisena tuotteena. Kuitenkin valmistumisen jälkeen opiskelijoiden tulisi olla paitsi osaavia ja tietäviä, myös innovatiivisia ja luovia.

Suomessa on noin 290 000 korkeakouluopiskelijaa; voisiko heidän innovaatiopotentiaaliaan tukea ja hyödyntää jo ennen valmistumista eikä vasta sen jälkeen? Korkeakoulut voisivat tarjota hyvän perustan keksintöjen ja kehitysideoiden tuotannolle, koska korkeakouluissa on läsnä useita eri osaamisalueita ja tietoa teknologioiden viimeisimmistä kehitysvaiheista.

Työpaketissa ”TKI-toiminta korkeakoulutuksessa” tutkitaan mahdollisuuksia opiskelijoiden innovaatiopotentiaalin kehittämiseen ja käyttöönottoon.


Terhi Virkki-Hatakka
TP5 Projektipäällikkö 
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
terhi.virkki-hatakka [at] lut.fi

Markku Ikävalko
TP5 Projektipäällikkö
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
markku.ikavalko [at] lut.fi