Käänteinen opetus eli flippaus tukemassa työelämätaitojen kehittymistä yliopistossa

Itä-Suomen yliopisto osallistui Työpeda-hankkeeseen tarkastellen teoreettisesti ja käytännöllisesti käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) mallin mukaista opetusta opiskelijoiden työelämätaitojen oppimisen näkökulmasta. Tavoitteenamme oli yhtäältä tuottaa tietoa käänteisen opetuksen tuottamista työelämätaidoista ja toisaalta kehittää tukea yliopisto-opettajille käänteisen opetuksen suunnitteluun siten, että työelämätaitojen oppimisen tukeminen voitaisiin systemaattisemmin ottaa huomioon opetuksessa. Käänteisen opetuksen malli ja lähestymistapa on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisesti, ja näyttää siltä, että opettajat kerran käänteistä opetusta kokeiltuaan jatkavat käänteistä opetusta jatkossakin. Käänteisen opetuksen mallissa perusideana on se, että opiskelija tutustuu itsenäisesti tai yhdessä kaverin kanssa ennakkoon ennen opetuskertaa opettajan antamaan keskeisten asioiden oppimista tukevaan materiaaliin. Tämä materiaali voi olla esimerkiksi lyhyt video tai teksti, jossa on esiteltynä opetuskerran teoreettinen ydinaines. Opetuskerralla sitten tätä teoreettista ainesta käsitellään edelleen epäselviä asioita selventäen, käytäntöön soveltaen ja tietoa syventäen.

Piloteissamme hyödynsimme Itä-Suomen yliopistossa jo aiemmin toteutettua opetuksen kehittämishanketta, jossa oli mukana lukuisia opettajia eri tieteenaloilta. Mukana olleet opettajat suunnittelivat ja toteuttivat opetustaan vähintään yhden opintojakson käänteisen luokkahuoneen periaatteiden mukaisesti. Ennen omia opintojaksojaan he olivat saaneet koulutusta käänteisen opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, ja jo tuolloin koulutus sisälsi myös integratiivisen pedagogiikan mallin mukaisen oppimisympäristön huomioimisen.

Mitä käänteistä opetusta toteuttavat yliopisto-opettajat ymmärtävät tarkoitettavan yleisillä työelämätaidoilla? Mitä heidän näkemyksensä mukaan opiskelijoiden pitäisi osata heidän mennessään töihin? Tarkastelimme opettajien nimeämiä yleisiä ja alaspesifejä työelämätaitoja 21. vuosisadan taitojen kehyksessä. Opettajat tunnistivat useita yleisiä ja alakohtaisia työelämätaitoja, enemmän kuitenkin juuri alakohtaisia taitoja eli sellaisia taitoja, joita heidän alallaan opiskelijat tarvitsevat siirtyessään valmistuttuaan työelämään. He toivat esille etenkin yhteistyöhön ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä taitoja sekä alalla tarvittavaan tietoon ja sen hankkimiseen liittyviä taitoja. Toisaalta esille tuli myös erilaisia taitoja, jotka liittyvät uraan ja vastuisiin töissä, kuten työelämän etiikkaan, työpaikan sääntöihin ja muutoskykyyn. Vähemmän opettajat toivat esille kriittisen ja luovan ajattelun sekä oppimaan oppimisen taitoja.

Tarkastelimme myös, mitkä elementit käänteisen opetuksen periaatteita noudattelevassa opettamis- ja oppimisympäristössä tukevat opettajien näkemyksen mukaan opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymistä. Ensinnäkin käänteinen opetus näyttäisi tukevan opiskelijoiden aktiivista roolia sekä fasilitoivan erilaisia tapoja oppia. Opettajat käyttivätkin kontaktiopetuksessaan paljon aktiivisen oppimisen tapoja, mikä mahdollistui sillä, että aikaa oli enemmän käytössä erilaisiin työskentelytapoihin. Toisaalta opettajat hyödynsivät paljon myös yhteistoiminnallista oppimista sekä erilaisia autenttisia tapauksia ja yhteyttä työelämään. Käänteinen opetus mahdollistaa opettajien näkemyksen mukaan myös hyvin teorian ja käytännön yhdistämisen, kun ennakkomateriaaleista saatua teoreettista tietoa sovelletaan ja syvennetään kontaktiopetuksessa erilaisissa käytännön tehtävissä. Juuri tämä mahdollisuus soveltamiselle tuotiin esiin, kun aikaa sille kontaktisopetuksessa jää enemmän. 

Voidaankin ajatella, että opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymisen tukeminen on kiinteä osa käänteisen opetuksen tuottamaa oppimisympäristöä monin tavoin. On kuitenkin tärkeää, että mahdollisuuksia tähän edistetään aktiivisesti sekä opiskelijoille tarjotaan käsitteellisiä ja käytännöllisiä työkaluja tähän läpi yliopisto-opintojen. On myös merkityksellistä, että opettajat tunnistavat tarvittavia työelämätaitoja ja tuovat niiden oppimista tavoitteellisesti mukaan sisällön oppimisen oheen. Havaintojemme mukaan käänteisen opetuksen suunnittelussa on luontevista ryhmätyöskentelyn ja ongelmanratkaisun tilanteista huolimatta tarvetta työelämätaitojen entistä tavoitteellisempaan ja tiedostetumpaan opettamiseen. Yliopistossa opettajilla on perinteisesti hyvin autonominen asema opetuksensa ja sen sisällön suhteen. Opettajat voivat jo lähtökohtaisesti suhtautua eri tavoin työelämätaitojen oppimisen tukemiseen opetuksessaan substanssin opetuksen ohella, ja toisaalta kaikilla opettajilla ei välttämättä ole tiedostettua näkemystä tarvittavista työelämätaidoista saatikka tavoitteita monipuolisesti tukea niiden kehittymistä. Opettajia tulisikin rohkaista hyödyntämään yhtäältä käänteistä opetusta paremmin tukemaan työelämätaitojen oppimista, mutta myös erilaisia opetusmetodeja ja oppimisympäristöjä opiskelijoidensa työelämätaitojen kehittymisen tietoiseksi tukemiseksi.

Toteutimme työpaketeissa kaksi videota, toisen opiskelijan ja toisen opettajan näkökulmasta. Nämä videot liitettiin osaksi Flippausmanuaalia, joka on löydettävissä Itä-Suomen yliopiston sivuilta. Opettajien työelämätaitoja tukevan pedagogiikan suunnitteluun luotu video tukeutui paitsi teoreettisiin näkökulmiin myös opetuksen kehittämishankkeessa mukana olleiden 24 opettajan haastatteluihin. Tähän videoon pyysimme lisäksi palautetta joukolta vapaaehtoisia haastattelussa mukana olleilta opettajilta, ja saimme arvokkaita kommentteja videon kehittämiseen edelleen. Näin opettajat pääsivät osaltaan mukaan myös kehittämään lopullista videota opettajien opettamisen tueksi. 

Pääset Flippausmanuaaliin osoitteesta: http://sites.uef.fi/flippaus

Lisätietoja tutkimuksen tuloksista saat artikkeleista:

Hirsto, L., Väisänen, S. Kankaanpää, J., & Sointu, E. (2020). Opiskelijoiden työelämätaitojen oppimisen tukeminen käänteisen luokkahuoneen avulla. Teoksessa Anne Virtanen, Jouni Helin, & Päivi Tynjälä (toim.) Työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. (s.45–49). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4

Väisänen, S. & Hirsto, L. (2020). Opettajien työelämäpedagogisen osaamisen vahvistaminen käänteisen opetuksen kontekstissa. Teoksessa Anne Virtanen, Jouni Helin, & Päivi Tynjälä (toim.) Työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. (s.100–103). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4 

Väisänen, S., & Hirsto, L. (2020). How can flipped classroom approach support the development of university students’ working life skills? – University teachers’ viewpoint. Education Sciences, 10(12), 366. doi: 10.3390/educsci10120366

Sanna Väisänen ja Laura Hirsto, Itä-Suomen yliopisto